Suvun paikoista tulee meille tärkeitä, kun vierailemme niissä ja niihin liittyy muistoja.
Paikannimikyltit tien varrella kertovat, miten pitkä matka tästä kohtaa on tienviitan osoittamaan paikkaan, esimerkiksi Hanko 15 kilometriä. Mutta missä kohtaa Hankoa on se nollapiste, jolloin ollaan perillä Hangossa? Tämä nollapiste, josta matkan mittaus seuraavaan paikkaan alkaa, on joskus vain sovittu: tässä se on. Erityisesti pienillä paikkakunnilla nollapiste on usein lähellä kirkkoa tai toria.
Etäisyyksien hahmottaminen on joskus vaikeaa. Onko jokin kohde kaukana vai lähellä kotia?
Kun aikuiset kysyvät sinulta, onko mummolasi kaukana vai lähellä, he yleensä tarkoittavat, kuinka monta kilometriä sinun kotoasi on mummolaan. Jos mummolaan mennään aina autolla, se on ilmeisesti niin kaukana, ettei sinne jakseta kävellä. Sekin, kuinka kauan aikaa matkan tekoon kuluu, määrittää etäisyyksiä. Hyväkuntoinen aikuinen kävelee tunnissa noin kuusi kilometriä, polkupyörällä hän ajaa samassa ajassa 15–20 kilometriä ja autolla 80 kilometriä.
Suvussa tai perheessä voidaan pitää merkittävinä useita maantieteellisiä paikkoja kuten esimerkiksi kesämökkipaikkakuntaa. Tai jotain muuta paikkakuntaa siellä asuvien sukulaisten tai ystävien takia. Vanhempien suvut voivat asua ihan eri puolilla Suomea tai maapalloa. Jokainen meistä voi kartoittaa suvun maantieteen omista lähtökohdistaan.
SUVUN JA KUNNAN VAAKUNAT
Joillakin vanhoilla suvuilla on omia vaakunoita. Sukuvaakuna on vaakuna, joka kuuluu tunnuksena yksittäiselle suvulle. Silloin kun hallitsijatkaan eivät vielä osanneet lukea tai kirjoittaa, tarvittiin jotain, mistä tunnistaa henkilön tai suvun. Näin syntyi vaakuna. Se on melkein sama asia kuin nyt eri yritysten logot eli tunnusmerkit.
Saatat tuntea oman kuntasi vaakunan. Kuntien vaakunoita on otettu käyttöön vuodesta 1949 lähtien. Kunnan vaakunoita on vahvistettu 466, vaikkei kuntia enää ole niin paljon. Vuonna 2020 kuntia oli 310.
Pohdittavaa
- Minkälaisia erikoisia paikannimiä sinä tiedät?
- Mistähän paikan nimet ovat aikoinaan saaneet alkunsa?
- Mistä vaakunoiden kuvat tulevat? Voiko kaikkia paikan nimiä edes kuvittaa?
Tehtäviä
JUNALEIKKI
- Jokainen miettii omaan elämään kuuluvia paikkakuntien nimiä esimerkiksi missä mummola sijaitsee tai missä kummi asuu tai missä kesämökki sijaitsee ja merkitsee ne kartalle.
- Koko ryhmän paikkakunnat merkitään yhteiseen karttaan.
- Yhdessä mietitään kotipaikkakunnalta lähteviä junareissuja.
Tehdään esimerkiksi Itä-Suomen retki, jolloin kaikki, joiden tärkeitä paikkoja on siellä suunnassa, hyppäävät junan kyytiin. Juna on jono leikissä mukana olevia henkilöitä. Opettaja tai ryhmän vetäjä toimii veturina. Hän myös kuuluttaa tulevat asemat, jolloin siihen jäävät ne, joiden tärkeä paikka kyseinen paikkakunta on. Tehdään kierros loppuun ja palataan takaisin samaa reittiä, poimien kyytiin asemilta sinne jätetyt henkilöt.
- Näin käydään läpi eri suunnissa olevat paikat. Samalla leikkijöille hahmottuu, missä suunnissa tietyt paikkakunnat ovat.
- Jos jonkun suku on kaukana maailmalla, otetaan selvää lähimmistä lentokentistä ja satamista ja matkustetaan lentokoneella ja laivalla sukuloimaan.
KUNNAN VAAKUNAT
- Etsi jonkin sinulle tärkeän paikkakunnan vaakunan kuva netistä. Piirrä se Omakirjaan.
- Pohdi: miksi vaakunassa on sellaiset kuvat/symbolit kuin siinä on?
OMAN VAAKUNAN SUUNNITTELU
- Mieti itselle tärkeän paikan nimeä ja yritä kuvittaa se. Piirrä Omakirjaan. Esimerkiksi jos mummola olisi Hirvensalmella, kuvassa voisi olla hirven muotoinen salmi.
- Suunnittele piirroksesi perusteella paikalle oma vaakuna ja piirrä se
Omakirjaan.
Lisämateriaali
Suomen kunnanvaakunoista on kuvia Wikipediassa:
Suomen kunnanvaakunat – Wikipedia
Ohjeita oman sukuvaakunan suunnitteluun.
tekstipohja (heraldica.fi)
Suomen ritarihuoneen sivuilla voit tutkia sukuvaakunoita:
Suvut ja vaakunat – Finlands riddarhus (ritarihuone.fi)
