Käsin kirjoitetulla paperikirjeellä voit ilahduttaa sukulaistasi tai perheenjäsentäsi, joka asuu eri paikkakunnalla tai vaikkapa ihan naapurissa.
KIRJEEN KIRJOITTAMISEN HISTORIAA
Paperin ja kirjoitustaidon yleistyttyä mahdollistui yksityishenkilöiden kirjeenvaihto. Kirje oli ainoa tapa kommunikoida toisten kanssa, jos ei itse halunnut matkustaa. 1600-luvulla kirjeen muoto oli tiukka: tervehdys, pyrkimys vastaanottajan suosioon, asiasisältö, hyvän tahdon säilyttämisen pyyntö ja kirjeen lopetus. Myös kirjepaperin taittelemisessa oli omat sääntönsä. Paperi toimi samalla kirjekuorena.
Sinetti oli tärkeä osa kirjettä ja antoi saajalle varmuuden lähettäjän henkilöllisyydestä. Lakkasinetillä kirjeeseen liitettiin linnunhöyheniä kuvaamaan sen kiireellisyyttä. Kiireellisyyttä voitiin korostaa myös aaltoviivoilla, rukseilla tai pyynnöllä ”Kuljetetaan päivin ja öin, mieheltä miehelle”. Kirjekuori ilmestyi verrattain myöhään, tehdasmainen valmistus alkoi vasta vuoden 1850 tienoilla.
Ennen postimerkin keksimistä postilähetyksen vastaanottaja maksoi postinkantajalle postimaksun, joka vaihteli matkan pituuden mukaan. Verraten usein posti joutui kuljettamaan lähetyksiä ilmaiseksi edestakaisin, koska vastaanottaja ei suostunut maksamaan vastaanottomaksua.
Postimerkin keksijän, skotlantilaisen Sir Rowlans Hillin tavoitteena olivat postilähetyksille yhtenäiset ja halvat hinnat, jotka eivät riippuneet postimatkan pituudesta. Hänen määräyksestään kaikissa postitoimipaikoissa oli myytävä postimaksua vastaavilla leimoilla varustettuja kirjekuoria (ehiökuoria) ja -arkkeja. Koska monet yritykset halusivat käyttää omia kirjekuoriaan, Hill ehdotti käytettäväksi myös pieniä liimalla varustettuja paperilappusia, joissa olisi tilaa postimaksuleimalle. Näin idea postimerkistä syntyi, ja 10.1.1840 tuli voimaan valtiollinen 1 pennyn postimaksu.
Paperisen kirjeen kirjoittaminen käsin on jäänyt puhelimen, sähköpostien, tekstiviestien ja some- viestien jalkoihin. Ennen puhelimia kirjeiden kirjoittaminen oli pääasiallinen tapa pitää yhteyttä kaukana asuviin ystäviin ja sukulaisiin. Kirjekavereita haettiin lehtien palstoilla ja jopa ulkomailtakin.
Tehtäviä
KIRJOITA KIRJE
Ota A4-kokoinen kopiopaperi kirjoituspaperiksi. Voit halutessasi koristella sen tarroilla, kiiltokuvilla tai piirroksilla.
- Aloita kirjoittamalla päivämäärä ja paikka kirjeen oikeaan yläkulmaan.
Esim. 21.02.2020 Ruovesi. - Kirjoita tervehdys kirjeen saajalle.
Valitse sellainen tervehdys, jota käytätte tavatessanne tai joka kuvaa suhdettanne. Esim. Hei mummo!, Rakas isotäti!, Moikka Eetu! - Kysy vastaanottajan kuulumisia. Voit kiitellä häntä viime tapaamisesta. Jos olet saanut häneltä kirjeen tai lahjan, kiitä siitä. Voit myös muistella jotain yhteistä tapahtumaa tai muistoa. Kirjeen saajasta on mukavaa, jos muistelet häntä.
- Vastaanottajaa kiinnostaa myös mitä sinulle kuuluu. Kirjoita mitä sinulle kuuluu tai mitä sinulle on lähiaikoina tapahtunut. Voit kertoa vaikkapa mitä teit tänään tai edellispäivänä. Yritä kertoa tapahtumista mielenkiintoisesti ja käytä kuvailevaa kieltä siitä, miten koit eri asioita: kuulit, tunsit, näit, haistoit, liikuit, maistoit… Vältä luettelemasta asioita.
- Kirjeen loppuun kirjoitetaan yleensä positiivinen ja lämmin lopputervehdys. Esim. Kirjoita pian! Terveisin, Maija. Hyvää kesää! Terkuin Kai.
- Voit lisätä kirjeeseen jälkikirjoituksen, jos sinulle tulee lopuksi mieleen jotakin, mistä olet unohtanut kirjoittaa. Jälkikirjoitus on latinaksi Post scriptum, ja se lyhennetään PS. Esim. PS. Menemme huomenna Korkeasaareen!
- Kun kirjeesi on valmis, sujauta se kirjekuoreen ja lisää kuoreen osoitetiedot.
- Kirjeen vastaanottajan nimi ja osoite kirjoitetaan allekkain kirjekuoren keskikohdan oikealle puolelle, noin puoliväliin kirjekuorta. Esim. näin:
Bää Villanen
Lampolantie 2 B 3
00123 PÄKÄLÄ - Kirjekuoren vasempaan yläkulmaan kirjoitat oman nimesi ja osoitteesi. Tämä tehdään sitä varten, että jos kirje ei löydä perille, se palaa sinulle.
- Postimerkki liimataan kuoren oikeaan
yläkulmaan. - Sitten vain kirje viedään postiin
tai postin postilaatikkoon, josta se lähtee vastaanottajalle.
- Kirjeen vastaanottajan nimi ja osoite kirjoitetaan allekkain kirjekuoren keskikohdan oikealle puolelle, noin puoliväliin kirjekuorta. Esim. näin:
Lisämateriaali
Katso Postimuseon sivuilta Unohtumattomia kirjeitä, esim. Kaisan kirje mummolaan vuodelta 1941–1942:
https://www.postimuseo.fi/virtual_exhibitions/kaisa-koululaisen-kirje-mummolaan-1941-1942/?back
