Taivaan sininen, sammaleen vihreä, oljen keltainen…
MATERIAALIA METSÄSTÄ
Runsas sata vuotta sitten metsä oli maaseudulla asuvien ihmisten monipuolinen kauppakeskus. Sieltä saatiin materiaalit rakennuksiin, huonekaluihin, kulkuvälineisiin, taloustavaroihin ja työkaluihin sekä tarvikkeet ruokaan ja lääkkeisiin ja asuntojen lämmittämiseen polttopuut.
Talvisessa metsässä liikkuessa metsästettiin ja tarkkailtiin puiden muotoja. Etsittiin suoraa oksatonta puuta suksipuuksi, luonnonväärää kelkkojen ja rekien jalaksiksi. Jatkamalla luonnon aloittamaa muotoilua esineistä saatiin lujia ja kestäviä ilman liitoksia. Puulajien luonteiden tuntemus ja kasvupaikan vaikutus puun laatuun perustuivat kokemustietoon.
Ennen kuin puuta päästiin veistämään, sitä kuivatettiin vuosia joko ulkona tai sisällä, riippuen siitä, mihin esinettä tultiin käyttämään. Kun puu oli sopivan kuivaa, siitä muotoiltiin kirveellä ja puukolla tarvekaluja aamulla ennen talvisiin ulkotöihin lähtöä ja illalla ennen nukkumaanmenoa.
KORISTEAIHEET JA VÄRIT LUONNOSTA
Vanhojen julkisten rakennusten ulkoseinissä ja porteissa on kivestä veistettyjä metsäneläimiä, männynoksia tai käpyjä. Myös kodintekstiileissä on käytetty ja käytetään vieläkin erilaisia luonnosta saatuja kuvioaiheita kuten puita, eläimiä ja kasveja. Vanhoissa ryijyissä, jotka ovat nukallisia tekstiilejä, on monenlaisia kuvioita, joista on ehkä vaikeakin huomata, mitä siinä on tavoiteltu. Pitkän nukan vuoksi kaikki pikselikuviot eivät erotu selvärajaisina.
Ennen teollisesti tuotettuja värjäysaineita kodintekstiileissä tarvittavat langat värjättiin kotona luonnosta saatavilla väriaineilla. Väriaineita saatiin kasveista, puunkuorista, jäkälistä ja sienistä. Näitä väriaineita keitettiin padassa, jotta väriaine saatiin irtoamaan ja sitten väriliemeen laitettiin langat värjäytymään.
Jotta väriaine saatiin pysymään langoissa, täytyi langat ensin purettaa eli käsitellä esimerkiksi alunalla väriainetta ottavaksi.
Sopivia värjäyskasveja ovat mm. nokkonen, pietaryrtti, kanerva, koivun lehdet, kävyt, lupiini, mesiangervo ja suopursu. Suomen luonnossa punaiset värit ovat harvinaisempia. Niitä saadaan sienistä kuten veriseitikki ja verihelttaseitikki. Luonnossa esiintyvät siniset värit ovat vielä punaistakin harvinaisempia. Suositeltavin kasvien keruuaika värjäykseen on yleensä ennen niiden kukkimista, mutta myös myöhemmin kesällä ja jopa syksylläkin kerätyt kasvit antavat hyvin värejä. Ja sieniähän kasvaa syksyisin.
Luonnosta otamme myös värien nimitykset, vaikka koemmekin ne eri tavoin: taivaan sininen, sammaleen vihreä, oljen keltainen…
Ryijy: Porin tienoot. Kuva: Suomen käsityön museo
Pohdittavaa
- Mitä muita värin nimityksiä muistat, jotka liittyvät luontoon?
- Oletko rakentanut itse jotakin luonnon antimista?
- Onko kotisi tekstiileissä, kuten verhoissa tai matoissa luontoaiheisia kuvioita?
Tehtäviä
LUONTOMANDALA
Mandala voi olla ympyrän muotoinen maalaus tai esinekooste, jossa on käytetty geometrisia kuvioita ornamentin tapaan. Mandala kuvaa symbolisesti kosmosta. Niitä käytetään paljon hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa pyhissä rituaaleissa ja meditoimisessa.
Tee oma mandala ulos maahan. Sen voi tehdä maasta löytyneistä asioista, kuten kivistä, lehdistä, havunneulasista, tikuista tai kävyistä. Muista kuitenkin jokamiehenoikeudet, äläkä revi oksia tai lehtiä elävistä puista.
- Aloita kuvion keskeltä ja etene kierros kierrokselta ympyrän kehälle.
- Valokuvaa mandala itsellesi muistoksi ja jätä se muillekin iloksi.
Huom. luonnosta löytyneet roskat täytyy viedä roskiin.
Sisätiloissa mandalan voi tehdä mistä vain pienistä esineistä. Työssä voi käyttää myös kierrätysmateriaaleja, kuten vessapaperirullan hylsyjä tai leipäpussinsulkijoita.
Kuva: Suomen käsityön museo
TEE LUONTOAIHEESTA PIKSELIKUVIO
Mieti, mikä luontoaihe, kasvi tai eläin innostaisi sinua. Voit katsoa mallia kasvi- tai luontokirjasta.
- Valitse yksinkertainen kuvio ja hahmottele se paperille.
- Muista, että kuviossa ei saa olla liikaa yksityiskohtia, koska muuten sitä on vaikea piirtää pikselikuvioksi.
- Käytä värikyniä kuvion suunnittelussa.
- Ruuduta hahmotelmasi viivottimella tai ruudullisen kalvon avulla pikselikuvioksi. Voit myös piirtää kuvion suoraan ruutupaperille ja vain vahvistaa ääriviivat ruutujen mukaan.
- Valmista kuviota voit käyttää esimerkiksi neulepaidassa, kirjontatyössä, ryijyssä tai muussa käsityössä.
KOKEILE KONTAKTIVÄRJÄÄMISTÄ
- Laita minigrip-pussiin harmaata tai valkoista villalankaa. Laita sekaan vaikka sipulin kuoria.
- Suihkauta pussiin vettä, niin että langat ja sipulin kuoret kastuvat. Sulje pussi ilmatiiviisti.
- Rutistele pussia varovasti, jotta lanka kastuu pussissa kokonaan.
- Anna langan värjäytyä ilmatiiviissä pussissa useita päiviä, jopa viikkoja. Kun väri on mielestäsi sopiva, huuhdo lanka viileällä vedellä ja anna langan kuivua.
Huom! Lanka kyllä värjäytyy, mutta väri ei ole kovin kestävää, koska lankoja ei ole käsitelty alunalla ennen värjäystä.
Lisämateriaali
Kevään tullen kokeilkaa tehdä kasvikuvioita huokoiselle paperille Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastun ohjeella.
Kasvikuvioita (lastu.fi)
Suomen metsämuseo Luston kokoama oppimateriaali Metsä ja ihminen sisältää oivan tehtäväkokonaisuuden “Metsäiset käsityömenetelmät: tuohityöt ja vuoleminen”.
Metsä ja ihminen | Finna.fi
Taiteilija Päivi Hintsasen jo yli 20 vuotta ylläpitämällä Coloria.net-sivulla pääsee seikkailemaan värien maailmaan ja oppii varmasti uutta.
Coloria.net | © Päivi Hintsanen 2000-
