Sauna on kuulunut erottamattomasti suomalaisten arkeen, ja saunomistavat ovat tuttuja kaikille suomalaisille.
Saunassa saatetaan käydä vaikka joka päivä tai ainakin viikoittain. Yleisimmin saunotaan iltaisin, mutta aamu- ja päiväsaunakin on mahdollinen. Uimahallien saunat, yleiset saunat ja kerrostalojen lenkkisaunat ovat paikkoja keskustella täysin vieraiden ihmisten kanssa rennosti saunan löylyissä. Saunassa roolit heitetään sivuun ja kaikki ovat tasa-arvoisia. Samalla hoituu mielenterveyden hoito ja verenpaineen lasku.
Suomalaiset ovat tottuneet saunomaan alasti varsinkin oman perheen kanssa. Perheillä ja suvuilla on ollut omia saunomistapoja, jotka ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Saunomistavat liittyvät läheisesti kesämökkeilyyn, juhannukseen ja jouluun, mutta myös arkeen ja varsinkin lauantai-iltaan.
Saunomiseen valmistautuminen saattaa kestää useita tunteja puiden pilkkomisesta saunan lämmittämiseen ja vastan/vihdan tekoon. Laudeliinojen levittäminen ja veden kantaminen järvestä kuuluvat asiaan. Itse saunominen tapahtuu kiireettömästi löylyistä nautiskellen. Jotkut tykkäävät käyttää löylyissä istuessaan saunahattua, toiset saunovat mielellään lauteilla maaten. Löylyissä vietetään aikaa 5–15 minuuttia, minkä jälkeen käydään vilvoittelemassa järvessä, lumihangessa tai pukuhuoneen puolella. Peseytymisen jälkeen rentoutuneena saunomisesta kääriydytään kylpypyyhkeeseen tai kylpytakkiin ja juodaan virvokkeita nestehukan estämiseksi.
Ennen vanhaan saunoissa peseydyttiin ilman suihkua sekoittamalla kuumaa ja kylmää vettä pesuvadissa. Monilla kesämökeillä saattaa yhä olla käytössä sama toimintatapa. Vesi lämmitetään erillisessä padassa tai kiukaan yhteydessä olevassa säiliössä. Näin toimitaan varsinkin silloin, kun mökkiä ei ole liitetty kunnallistekniikkaan ja vesi haetaan järvestä tai omasta kaivosta.
Aikaisemmin saunojen käyttö oli monipuolisempaa. Saunaa käytettiin peseytymisen lisäksi mm. ruuanlaittoon, vaatteiden valmistukseen, sairaiden hoitamiseen ja vainajien valmisteluun hautaamista varten sekä synnyttämiseen. Nykyään rentoutuminen taitaa olla peseytymisen ohella saunan tärkein tarkoitus.
Pohdittavaa
- Onko sinun kotonasi tapana saunoa säännöllisesti tiettynä päivänä? Mihin aikaan saunotte?
- Liittyykö saunominen tiettyihin juhlapyhiin, kuten jouluun ja juhannukseen?
- Mitä erityisiä saunomistapoja teidän perheellänne on?
- Miten saunomistavat ovat muuttuneet vuosien aikana?
- Käytetäänkö teillä vastaa/vihtaa? Oletteko koskaan tehneet vasta/vihtaa itse?
- Onko peseytyminen ilman suihkua tuttua?
- Missä erilaisissa saunoissa olet käynyt?
Tehtäviä
SAUNALAULUT
- Etsikää suomalaisia saunalauluja netistä ja kokeilkaa laulaa niitä luokassa tai vaikka leirikoulussa. Saunalauluja: Saunalaulut – Wikikko – kansan taitopankki
- Keksi oma saunalaulu. Valitse jokin lauluista pohjaksi ja muuta sen sanoja.
- Lastenlauluista yksi tunnetuimmista on Saunavihdat (Lapsoset, ketterät kotihaasta). Harjoitelkaa laulamaan sitä Harjulan seurakunnan Youtube-videon mukana: Saunavihdat (Lapsoset ketterät kotihaasta). Suomal. kansansäv., san. M. Konttinen – YouTube
SAIPPUAN VALMISTAMINEN
Peseytyminen ja puhtaus liittyvät saunomiseen. Ennen pesuaineet valmistettiin kotona.
Kokeilkaa tehdä saippuaa aikuisten kanssa. Blogisivulta löytyy turvallisuusohjeita lipeän käsittelyyn.
- Sulata rasvat kattilassa (kookosrasva, oliiviöljy, kaakaovoi, rypsiöljy jne.)
- Sekoita lipeä veteen tai muuhun nesteeseen (porkkanamehu, maito, tee jne.)
- Jäähdytä molemmat seokset omissa astioissaan noin huoneenlämpöisiksi tai alle 50 asteen.
- Kaada lipeävesi rasvojen joukkoon.
- Sekoita sauvasekoittimella, kunnes massa on paksua kiisseliä, tämä kestää n. 5–30 min.
- Kaada saippuamassa muottiin, esim. maitotölkkiin. Kovettuminen kestää n. 6–24 h.
- Kun saippua on kovettunut, niin leikkaa saippuatanko paloiksi langan avulla.
- Anna saippuan kovettua 1–6 kk ennen käyttöä.
Ohje
https://kangaskorjaamolla.blogspot.com/2021/04/saippuainnostus-voiko-lipeaa-kayttaa.html
Lisämateriaali
Saunominen on valittu Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle vuonna 2020. Elävän perinnön sivuilla kerrotaan, mitä saunomisperinteeseen kuuluu.
Saunominen – Elävä perintö -wiki (aineetonkulttuuriperinto.fi)
Vihdan tekoon löytyy ohjeita esimerkiksi Suomen Saunaseuran sivuilta. Sopiva aika vihdan/ vastan valmistamiseen on juhannuksen jälkeen. Silloin lehdet pysyvät oksissa parhaiten kiinni. Vihta/vasta valmistetaan rauduskoivusta, koska se on kestävämpi. Oksien taittamiseen pitää olla maanomistajan lupa.
https://sauna.fi/saunatietoa/saunavihta-ja-vihdonta/saunavihdan-laatuohje/
