5.3. Kansallispuku juhlapukuna
Kansallispuku on tietylle alueelle kuuluva juhlava asukokonaisuus, joka koostuu eri vaatekerroksista, kuten alus- ja päällysvaatteista, päähineistä, kengistä ja koruista.
Suomen kansallispukujen esikuvina ovat ne vaatteet, joita talonpojat ja maaseudun maata omistamaton väestö sekä kaupunkien käsityöläiset ovat käyttäneet juhlapukuinaan 1700–1800-luvuilla. Värikkäiden juhlapukujen käyttö sunnuntaisin kirkossa oli käsityötaidon ja vaatemallien katselmus. Samalla naisen päähine ilmaisi, oliko nainen naimisissa vai ei. Naimisissa oleva nainen peitti hiuksensa päähineellä.
Koska entisajan vaatteiden teko alkoi lampaankasvatuksesta tai pellavan siementen kylvämisestä maahan, ne valmistuivat hitaasti. Eikä koko pukukokonaisuus valmistunut kerralla, ei edes samana vuonna. Juhlapukuja ja puvun osia pidettiin hyvin, jotta ne säilyivät koko eliniän ja jopa seuraavalle sukupolvelle.
ja talonpojat saivat pukeutua. Pikkuhiljaa kaupan ja sodankäynnin välityksellä muotivirtaukset levisivät Suomeenkin, ensin varakkaimpien pukeutumiseen ja sittemmin kansan keskuuteen. Uutuudet levisivät vesistöjä pitkin ensin rannikolle ja huonojen tieyhteyksien vuoksi myöhemmin sisämaahan. Tämän vuoksi kansan juhlapuvuissa oli paikallisia erityispiirteitä.
1800-luvun lopulla yleismuoti syrjäytti kansan perinteisen juhlapukeutumisen, ja Suomen itsenäistymispyrkimysten aikaan synnytettiin näiden perinteisten juhla-asujen pohjalta suomalainen kansallispuku. Se kuvasti suomalaisuutta kuten kansallishymni ja Suomen lippu. Kansallispukujen julkisena ensiesiintymisenä pidetään vuotta 1885, jolloin kansallispukuiset neitoset esiintyivät Venäjän keisariparille näiden vieraillessa Suomessa. Tapahtuman kunniaksi 5.8. vietetään kansallispuvun syntymäpäivää.
Kansallispukumalleja on Suomessa nelisensataa, joista yli puolet on suomenkielisiltä alueilta ja vajaa puolet suomenruotsalaisilta alueilta. Kansallispukua käytetään juhlapukuna. Pukukokonaisuuteen kuuluvat vain kyseiseen pukuun nimetyt puvun osat päähineitä, koruja ja jalkineita myöten. Puvun tulee olla puhdas ja silitetty sekä käyttäjälleen oikean kokoinen.
Tarkistettu Ikaalisten kansallispuku. Kuva: Suomen kansallispukukeskus / Hanna-Kaisa Hämäläinen
Tehtäviä
MINULLE TÄRKEÄ PUKU
Etsi www.kansallispuvut.fi -sivustolta sinulle tärkeän paikkakunnan puku. Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi. Kaikista puvuista ei ole kuvia, ja suurin osa on naisten pukuja.
Voit myös googlettaa muita perinteisiä pukuja, kuten kansanpukuja tai muiden maiden kansallispukuja.
MIESTEN JA NAISTEN KANSALLISPUKUJA
Katso eri alueiden kansallispukuja. Mitä eroja huomaat seuraavissa naisten puvuissa?
Entä miesten?
- Seiskarin puku. Seiskari on saari Suomen- lahdella. http://www.kansallispuvut.fi/puvut/seiskari_np.htm
- Hankasalmen naisen puku, Hankasalmi on kunta Keski-Suomessa. http://www.kansallispuvut.fi/puvut/hankasalmi_np_2.htm
- Etelä-Pohjanmaan naisen puku.
http://www.kansallispuvut.fi/puvut/etelapohjanmaa_npmalli.htm - Etelä-Pohjanmaan miehen puku.
http://www.kansallispuvut.fi/puvut/etelapohjanmaa_mp.htm - Kaukolan miehen puku.
http://www.kansallispuvut.fi/puvut/kaukola_mp.htm - Vanhan Korpilahden miehen puku, Korpilahti on nykyisin osa Jyväskylää. http://www.kansallispuvut.fi/puvut/vkorpilahti_mp.htm
RUOTSINKIELISEN ALUEEN PUVUT
Suomen ruotsinkielisen alueen puvuista vastaa Bragen pukutoimisto. Ruotsinkielisen alueen puvuissa eri paikkakunnilla on niin naisten kuin miesten puvut. Huomaatko eroja suomenkielisen alueen pukuihin?
Turun ulkosaariston Houtskärin kansallispuku (takkina lammasturkki) on parhaiten dokumentoituja ja näkyvimpiä suomenruotsalaisista puvuista. Sen esikuvana on morsiuspukuna käytetty kansanpuku.
https://brage2.webbhuset.fi/sve/draktbyra/ pukutoimisto/kansallispuvut/view-163967-43
MUITA PERINTEISIÄ PUKUJA
Saamenpuku on saamelaisen kulttuurin tärkein ja näkyvin ulkoinen tunnus.
Se on kansanpuku ja osa identiteettiä, ei kansallispuku, joten sitä ei voi
tehdä ja pukea päälleen kuka vain. Eri saamelaisryhmillä (Enontekiö, Utsjoki, Inari, Vuotso ja koltat) on omat pukumallinsa, joista Enontekiön malli on värikkäin ja tunnetuin. Saamenpuku on jatkuvassa muutoksen tilassa, ja uudet materiaalit, värit, sommittelu ja henkilökohtaiset mieltymykset vaikuttavat pukujen suunnitteluun.
Suomalainen romanipuku on ainutlaatuinen perinteinen puku, joka erottuu katukuvassa. Varsinkin naisen asu on hyvin huomiota herättävä: musta pitkä samettihame alushameineen, pitkähihainen röijy, aluspaita, esiliina ja korut. Romanimiehen asu eroaa valtaväestön vaatetuksesta vähemmän: pitkähihainen valkoinen kauluspaita, mustat suorat housut ja tumma takki.
VÄRITYSTEHTÄVÄ
Väritä puvut mieltymystesi mukaan. Kiinnitä huomiota myös puvun yksityiskohtiin, taskuihin, koruihin, nauhoihin. Onko pukujen kankaissa kuvioita? Mitä haluat kuvastaa värittämälläsi puvulla? Avaa isot värityskuvat napsauttamalla.
Lisämateriaali
Suomen kansallispukukeskuksen Suomalaiset kansallispuvut -sivusto esittelee suomalaisia kansallispukuja kuvin ja tekstein.
http://www.kansallispuvut.fi/
Hyviä kuvia kansallispuvuista löydät kansallispukujen keräilijä Mari Varosen sivustolta
https://kansallispuvussa.com/
Kokeile lankanapin valmistusta Punomon ohjeella.
https://punomo.fi/tyo-ohjeet-ja-tyoideat/askartelu-pienta-kivaa/muuta-kivaa/ lankanapin-valmistusohje/
