Mitä muuta
museossa tapahtuu?



Päkä on saanut hurjan paljon tietoa museon toiminnasta, sellaisesta toiminnasta, mikä ei yleensä näy yleisölle. Päkän kierros museon takatiloissa on lähes loppusuoralla, mutta seikkailu museossa jatkuu… Päkä ja museolehtori istahtavat museon aulan penkille pitämään tuumaustauon. Päkän villanystyrät tekevät kuitenkin koko ajan työtä ja hän alkaa pähkäillä muutamia muita museoon liittyviä asioita.




MÄÄ oon tavannut tänään aika monta museolaista! Oon tavannut assisstentin, museomestarin, amanuenssin ja sut, museolehtorin. Onko täällä vielä lisää tyyppejä huseeraamassa?






No on! Ensinnäkin amanuensseja on muitakin kuin kokoelma-amanuenssi, kuten tiedottaja, tutkija, arkistonhoitaja sekä valokuvaaja ja kansallispukuamanuenssi. Lisäksi on toimistosihteeri, näyttelyintendentti, kansallispukukonsultti sekä siistijä. Kaikkia lankoja pitää käsissä museonjohtaja.

Suomen käsityön museon tekijät

Suomen Käsityön museon työntekijät



Museonjohtaja vastaa museon toiminnasta ja raha-asioista. Hän neuvottelee museota koskevista asioista sekä järjestää tarvittaessa museolle lisää työntekijöitä.

Toimistosihteeri huolehtii monenlaisista museon töistä esim. laskuista, palkoista ja posteista, monistuskoneen toimivuudesta ja toimistotarvikkeiden hankinnasta.

Tiedottaja-amanuenssi tiedottaa ja markkinoi museon tapahtumia ja näyttelyitä yleisölle ja viestimille (esim. lehdistö, radio,tv) sekä huolehtii tiedotusmateriaalista kuten esitteistä.

Kokoelma-amanuenssi vastaa ja huolehtii museon kokoelmista. Hän vastaanottaa ja luetteloi esineitä sekä toimittaa niitä tarvittaessa esim. näyttelyihin.

Tutkimusamanuenssi etsii tietoa, kuvia, ääniä ja videoita internetistä, kirjoista ja lehdistä mm. museon näyttelyitä ja julkaisuja varten. Joskus hän jalkautuu eli tekee haastattelumatkoja.

Arkistoamanuenssi huolehtii käsityöaiheisen arkistoaineiston säilyttämisestä. Hän pitää museon kirjaston järjestyksessä sekä vastaa käsityöhön liittyviin kysymyksiin.

Näyttelyintendentti etsii tietoa, kuvia, ääniä ja videoita näyttelyitä varten sekä hankkii näyttelyihin tarvittavia materiaaleja, tuotteita ja tekniikkaa Suomesta ja ulkomailta sekä pitää yhteyttä yhteistyökumppaneihin. 

Museolehtori suunnittelee ja hoitaa opastuksia ja opetuspalveluja sekä järjestää tapahtumia museolla. Hän tekee yhteistyötä erilaisten ryhmien kuten koululaisten ja vanhusten kanssa.

Museomestari rakentaa näyttelyiden rakenteita, järjestää esineiden kuljetuksia sekä huolehtii museotilojen kunnosta.

Museoassistentti myy museoon lippuja, valvoo museon näyttelyitä sekä huolehtii museokaupan tuotteista ja myynnistä.

Johtava konservaattori huolehtii Konservointikeskuksen toiminnasta sekä konservointilaitoksen palveluista eli neuvoo ja kertoo parhaat polut tekstiilien oikeaan hoitoon ja säilytykseen sekä järjestää tarvittaessa tekstiileille säilyttävää korjausta.

Tekstiilikonservaattori korjaa pukeutumiseen ja sisustamiseen liittyvissä tekstiileissä olevia vaurioita (pureksittujakin!) niiden ulkonäköä juurikaan muuttamatta sekä estää uusien vaurioiden syntyä. Hän huolehtii tekstiilien hoidosta ja osin säilytyksestä.

Valokuvaaja-amanuenssi huolehtii museon kuva-arkistosta ja ottaa kuvia museon tiedotusta ja tutkimusta varten.

Kansallispukukeskuksen amanuenssi huolehtii keskuksen toiminnasta sekä neuvoo ja opastaa kansallispukuihin ja niihin pukeutumiseen liittyvissä asioissa.

Kansallispukukonsultti opastaa kaikessa kansallispukuun liittyvässä, sen tutkimuksessa, valmistamisessa, korjaamisessa ja ostamisessa.

Siivooja pitää museotilat puhtaina, sormenjäljet poissa vitriineistä ja hankkii siivous- sekä hygieniatarvikkeita museolle.

Vakituisten työntekijöiden lisäksi museossa on aina useita määräaikaisia työntekijöitä: erilaisia harjoittelijoita yliopistolta ja ammatillisista oppilaitoksista, työllistettyjä ja projektityöntekijöitä.




Mites täällä museossa pitää olla? Voiks täällä esim. hengailla?






Tarkoitatko sinä, miten museossa asioidaan?




Jep, just sitä MÄÄ meinasin.





Museossa saa viihtyä. Täällä saa keskustella, katsella, kuunnella, kysyä, ihastella, pohdiskella ja ihmetellä. Museokäyntiin vaikuttaa paljon, kenen kanssa museoon tulee. Museokäynnin jälkeen on hyvä jakaa kokemukset kaverin tai perheen kanssa.



Museokäynti


Museokäynti


Valmistele museokäynti etukäteen huolella. Tutustu museoon ja näyttelyihin etukäteen joko paikan päällä tai museon internetsivujen kautta. Yleensä näyttelyihin tutustuminen on opettajille ilmaista museokäynnin valmistelua varten.

Museolehtorin kanssa voit suunnitella käyntisi sopimaan juuri sinun ryhmällesi. Kysy, onko museossa esineitä, kuvia ja äänitallenteita, jotka liittyvät lähiympäristöönne, ja onko niitä mahdollista nähdä tai kuulla museokäynnin yhteydessä. Onko mahdollista tutustua museotyöhön esimerkiksi luettelointityöhön tai näyttelyn rakentamiseen.

Varaa ryhmällesi opintokäynti ajoissa ainakin viikkoa ennen käyntiä. Näin varmistat, että museo pystyy järjestämään opastuksen ryhmällesi. Sopimuksesta koululaisryhmät pääsevät museoon myös aukioloaikojen ulkopuolella.

Varatessasi ryhmälle käyntiaikaa kerro: koulun nimi, yhteyshenkilön nimi, puhelinnumero, sähköpostiosoite, luokka-aste, ryhmän koko, mahdolliset erityistoiveet ja maksutapa. Tule ajoissa paikalle. Ilmoita aina viivästyksistä, peruutuksista tai muutoksista heti kun tiedät. Eväiden syömisestä museossa on sovittava museon henkilökunnan kanssa etukäteen.

Museokäynti on paitsi tiedon ja elämysten hakemista myös kulttuuri- ja tapakasvatusta. Käynnillä opitaan mikä on museo ja mikä on museoetiketti. Kerro ryhmällesi etukäteen minne ollaan menossa. Jaa mahdolliset tehtävät ja ryhmät jo koulussa.

Sovi myös etukäteen miten museossa käyttäydytään. Reput on hyvä jättää joko kouluun tai museon säilytykseen museokäynnin ajaksi. Ulkovaatteet jätetään naulakkoon.

Esineisiin ei saa koskea, koska koskettaminen vahingoittaa esineitä. Kosketeltavista teoksista ja esineistä on aina erikseen maininta teoksen vieressä esim. SAA KOSKEA tai opas näyttää kosketeltavat esineet.

Museossa tulee liikkua rauhallisesti ja ottaa huomioon muut kävijät. Seuraa opasta tai opettajaa ja kuuntele, mitä hänellä on sanottavaa. Vaikka museon opas vetääkin ryhmää museossa, on ryhmä opettajan vastuulla.

Museossa saa keskustella, katsella, kuunnella, kysyä, ihastella, pohdiskella ja ihmetellä. Anna tilaa myös luokkatoverillesi, kun katsotte vitriinissä olevia esineitä tai ratkotte tehtäviä, jotka liittyvät vitriinissä, seinillä tai jalustoilla oleviin esineisiin.

Museokäynnin jälkeen on hyvä kerrata asioita, palata aiheeseen ja pohtia yhteisesti mitä museossa opimme.






Anteeks, mistä MÄÄ löydän vessan?





Katsohan tuolla seinällä on opastemerkkejä, siellä on opaste vessaankin. Opasteilla halutaan helpottaa museokävijän vierailua. Museoista pyritään tekemään esteettömiä ja saavutettavia, että kävijän on helppo liikkua ja museo avautuisi kaikille vaivattomasti.


Museon opasteet


Infokuvakkeet ja opasteet


Infopiste ja lipunmyynti sijaitsevat katutasossa, pääovea vastapäätä.

Museokauppa sijaitsee pääovesta tullessa heti vasemmalla

Esteettömyys Tilat ovat liikuntaesteettömät avustajan kanssa.

Museossa on lainattavat rollaattori, pyörätuoli ja lastenrattaat

Vaatesäilytys sijaitsee katutasossa, pääovesta tullessa aulan oikealla reunalla seinän takana. Naulakoiden lisäksi museossa on lukollisia säilytyslokeroita, joihin voi jättää tavaroita säilytykseen museovierailun ajaksi.

WC ja inva-WC löytyvät aulatilan oikealla puolella olevan seinän takaa vaatesäilytyksen vierestä.

Opaskoirat ovat tervetulleita ja niille on koirankuppi inva-WC:ssä.

Työpajatilassa museon toisessa kerroksessa voi tehdä käsitöitä näyttelyvierailun yhteydessä materiaalimaksua vastaan.

Suomen kansallispukukeskuksen tietopalvelu sijaitsee museon toisessa kerroksessa.

Näyttelytiloihin on sijoitettu istuimia yleisön käyttöön.

Aulassa on viittomakielinen video, joka kertoo perusnäyttelystä.

Perusnäyttelyssä on haisteltavia ja kokeiltavia esineitä sekä kuunneltavia tarinoita.

Taskulamppuja on lainattavissa perusnäyttelyssä





Miten niin avautuisi? Onks multa jääny jotain näkemättä? Tapahtuuks täällä koskaan mitään?





Museossa on toki paljon muutakin kuin näyttelyitä. Me järjestämme opastettuja kierroksia, luentosarjoja, työnäytöksiä, työpajoja sekä myyjäisiä. Tuolla yläkerrassa on museon Avoinpaja, jonne saa mennä tekemään käsitöitä. Kansallispukukeskuksessakaan me emme ehtineet käydä.




Sanoin sinulle alussa, että museo on kuin suuren suuri muistitikku. Täältä museosta on mahdollista lainata Muistelusalkkuja esimerkiksi kouluajoista tai ryijyn tekemisestä.





Kiitos Päkä tästä yhteisestä kierroksesta! On ollut ilo kertoa sinulle tietoa museosta!

Mutta, nyt minun on kiirehdittävä opastamaan koululaisryhmää. Näkemisiin ja tervetuloa pian uudestaan!


Museon nettisivujen parhaat palat


Museosanasto

Museosanasto


Arkisto sisältää omiin kokoelmiin ja lahjoituksiin liittyviä asiakirjoja sekä luetteloita. Suomen käsityön museon arkistosta löytyy muun muassa väri- ja lankamalleja, piirroksia, ohjeita, kaavoja ja käsityöaiheisia lehtileikkeitä. Museolla on myös valokuva-arkisto ja käsikirjasto. Erikseen on myös kuva-arkisto , jossa säilytetään valokuvia

Arkistoamanuenssi huolehtii käsityöaiheisen arkistoaineiston säilyttämisestä. Hän pitää museon kirjaston järjestyksessä sekä vastaa käsityöhön liittyviin kysymyksiin

Diaario on museon päiväkirja, johon merkitään jokainen museoon tullut uusi esine.

Diaarionumero annetaan jokaiselle museoon tulleelle uudelle esineelle. Sen avulla esine tunnistetaan ja löydetään kokoelmista.

Dokumentointi on menettely, jonka avulla museolle tulleesta aineistosta tulee osa museokokoelmaa, kokoava nimitys aineiston (esine, kuva, kirja tai arkistoaineisto) kirjaamiselle, luetteloinnille, merkitsemiselle ja valokuvaukselle.

Erikoismuseo on museo, joka tallentaa, tutkii ja asettaa näytteille tiettyyn erikoisalaan liittyvää aineistoa. Suomen käsityön museo on valtakunnallinen erikoismuseo ja sillä on vastuu suomalaisen käsityön tallennus- ja tutkimustoiminnasta.

Johtava konservaattori huolehtii Konservointikeskuksen toiminnasta sekä konservointilaitoksen palveluista eli neuvoo ja kertoo parhaat polut tekstiilien oikeaan hoitoon ja säilytykseen sekä järjestää tarvittaessa tekstiileille säilyttävää korjausta.

Kansallispukukeskuksen amanuenssi huolehtii keskuksen toiminnasta sekä neuvoo ja opastaa kansallispukuihin ja niihin pukeutumiseen liittyvissä asioissa.

Kansallispukukonsultti opastaa kaikessa kansallispukuun liittyvässä, sen tutkimuksessa, valmistamisessa, korjaamisessa ja ostamisessa

Kokoelmat ovat museoiden keräämiä ja tallentamia esineitä, taideteoksia, kuvia ja luonnontieteellisiä näytteitä. Kaikki esineet, taideteokset, kuvat ja näytteet eivät tietenkään mahdu yhtä aikaa esille näyttelyihin, vaan suurin osa on tallennettuina säilytystiloihin. Museot myös lainaavat omista kokoelmistaan esineitä ja teoksia toisten museoiden näyttelyihin.

Kokoelma-amanuenssi vastaa ja huolehtii museon kokoelmista. Hän vastaanottaa ja luetteloi esineitä sekä toimittaa niitä tarvittaessa esim. näyttelyihin.

Konservaattori huolehtii museoesineistä ja taideteoksista niin, etteivät ne vaurioidu ja neuvoo, kuinka esineet tulee säilyttää oikeissa olosuhteissa.

Kotimuseo sijaitsee yleensä ihmisen kotona, johon on kerätty perheen tai suvun elämästä kertovia esineitä. Kotimuseon kokoelma on voitu muodostaa yhden teeman ympärille, kuten esimerkiksi traktorit tai kahvikupit.

Kotiseutumuseo tallentaa paikallista historiaa ja perinnettä. Kotiseutumuseoita on lähes jokaisessa Suomen kunnassa ja kylässä ja museot on monesti sijoitettu vanhoihin rakennuksiin ja pihapiireihin. Ne ovat auki yleensä kesäisin.

Kulttuurihistoriallinen museo kerää ja säilyttää inhimillisen kulttuurin koko kirjoa. Tallentaa tyypillisiä ja suurissa määrin esiintyviä esineitä. Kulttuurihistoriallisten museoiden valtakunnallinen museo on Suomen kansallismuseo.

Lahjoitus on esine ja/tai kuva, jonka lahjoittaja omistamistaan esineistä on valinnut ja museolle antanut.

Luettelointi on museoesineiden luokittelua ryhmiin ja kuvailua erilaisten ominaisuuksien perusteella. Jokaisesta museoon tulleesta esineestä tallennetaan kaikki tiedot ja otetaan valokuva.

Maakuntamuseot edistävät ja ohjaavat oman alueensa museotoimintaa ja kulttuuriympäristön säilyttämistä, harjoittavat tutkimus-, näyttely- ja tallennustoimintaa sekä vastaavat erikseen annetuista tehtävistä kuten rakennusperinnön suojelusta ja vaalimisesta.

Museo tallentaa, säilyttää ja tutkii menneisyyttä ja nykyisyyttä. Se kerää esimerkiksi esineitä, valokuvia ja taideteoksia, joita se voi sitten esitellä pitämissään näyttelyissä. Museon tehtävä on kertoa ihmisten elämästä eri aikoina, se on eräänlainen historian näyttämö.

Museoassistentti myy pääsylippuja museoon ja neuvoo museokävijöitä. Hän myös valvoo näyttelytiloja sekä hoitaa museokauppaa, jos sellainen museossa on.

Museonjohtaja vastaa museon toiminnasta ja raha-asioista. Hän neuvottelee museota koskevista asioista sekä järjestää tarvittaessa museolle lisää työntekijöitä.

Museokirjasto on tieteellisten kirjastojen erikoiskirjasto. Yleisistä ja koulukirjastoista museokirjastot eroavat siinä, että niihin hankitaan museoon liittyvää kirjallisuutta.

Museolehtori suunnittelee ja toteuttaa tapahtumia ja vastaa opastuspalveluista sekä toimii eri ryhmien yhteyshenkilönä. Museon toiminnasta tiedottaminen kuuluu myös museolehtorin työhön.

Museomestari rakentaa näyttelyiden rakenteita, järjestää esineiden kuljetuksia sekä huolehtii museotilojen kunnosta.

Näyttely on usein näkyvin osa museotoimintaa. Näyttelyssä on teema, kuten tarina, historiallinen tapaus tai henkilö, joista kerrotaan tekstien, esineiden, valokuvien, kuvataiteen tai vaikkapa filmien avulla. Näyttelyillä pyritään tarjoamaan kokemuksia sekä uutta tietoa. Museossa tieto löytyy useimmiten näyttelyteksteistä, jotka ovat sijoitettu esineiden läheisyyteen, seinille tai näyttelyluetteloon.

Näyttelyintendentti etsii tietoa, kuvia, ääniä ja videoita näyttelyitä varten sekä hankkii näyttelyihin tarvittavia materiaaleja, tuotteita ja tekniikkaa Suomesta ja ulkomailta sekä pitää yhteyttä yhteistyökumppaneihin

Opas opastaa museokävijää museon näyttelyyn. Samalla hän usein kertoo jotakin itse museosta.

Perusnäyttely esittelee museokävijälle millaisesta museosta on kyse eli millaisia esineitä museon kokoelmiin on kerätty ennen ja nyt. Museoissa on myös vaihtuvia näyttelyitä, jotka nimensä mukaisesti vaihtuvat usein ja ne käsittelevät vaihtelevia teemoja.

Rekvisiitta ei ole museon kokoelmaan kuuluva esine, vaan se on hankittu museoon tunnelman luojaksi tai opetusmateriaaliksi.

Siivooja pitää museotilat puhtaina, sormenjäljet poissa vitriineistä ja hankkii siivous- sekä hygieniatarvikkeita museolle.

Taidemuseo - museo, johon on tallennettu erilaisia ja erityyppisiä taideteoksia kuten veistoksia, maalauksia, piirroksia. Lisäksi taidemuseot tutkivat, säilyttävät ja pitävät näytteillä taideteoksia. Tavoitteena on yleisön perehdyttäminen kuvataiteeseen ja taiteen tuntemukseen.

Tiedottaja amanuenssi tiedottaa ja markkinoi museon tapahtumia ja näyttelyitä yleisölle ja viestimille (esim. lehdistö, radio,tv) sekä huolehtii tiedotusmateriaalista kuten esitteistä.

Toimistosihteeri huolehtii monenlaisista museon töistä esim. laskuista, palkoista ja posteista, monistuskoneen toimivuudesta ja toimistotarvikkeiden hankinnasta.

Tutkimusamanuenssi etsii tietoa, kuvia, ääniä ja videoita internetistä, kirjoista ja lehdistä mm. museon näyttelyitä ja julkaisuja varten. Joskus hän jalkautuu eli tekee haastattelumatkoja.

Tekstiilikonservaattori korjaa pukeutumiseen ja sisustamiseen liittyvissä tekstiileissä olevia vaurioita (pureksittujakin!) niiden ulkonäköä juurikaan muuttamatta sekä estää uusien vaurioiden syntyä. Hän huolehtii tekstiilien hoidosta ja osin säilytyksestä.

Tuhohyönteiset - museossa esiintyviä tuhohyönteisiä voivat olla rakennustuholaiset kuten hevosmuurahaiset ja jumit, kokoelmatuholaiset, kuten museokuoriainen ja villa rakastavat koit sekä puumateriaalia syövät tuholaiset.

Ulkomuseo koostuu yleensä useammasta museo alueella esillä olevasta rakennuksesta, joilla on historiallista arvoa. Museokävijä voi tutustua historialliseen lähes alkuperäiseen ympäristöön.

Valo. Koska esineet ovat arkoja valolle, on museoiden näyttelyissä usein aika vähän valoa ja valot ovat vain vitriineissä. Kirkas valo ja sen sisältämä lämpösäteily sekä ihmissilmälle näkymätön ultraviolettisäteily haalistavat ja tuhoavat hyvin nopeasti hauraita ja vanhoja materiaaleja. Valon määrää ja laatua tarkkaillaan ultravioletti- ja luksimittareilla.

Valokuvaaminen on useissa museoissa kielletty, sillä salamavalo voi vaurioittaa esineitä.

Valokuvaaja-amanuenssi huolehtii museon kuva-arkistosta ja ottaa kuvia museon tiedotusta ja tutkimusta varten.

Vitriini – lasiseinäinen kaappi, jossa museoesineet ovat hyvin turvassa ja suojassa.



KIITOSTA vaan museolehtori! Sanoisin, että homma sorkassa ja pysyy lapasessa! Näkemisiin!







Museolehtori lähtee vastaanottamaan koululaisryhmää. Päkä nojailee infotiskiin ja pähkäilee... "Museot tosiaan huolehtivat tuosta muistipuolesta eikä muiden tartte kotonaan säilyttää kaikkea. Ei olis kyllä ne mummon lapasetkaan säilyneet tallesssa, koitkin olis voinut popsia ne popcornina." Päkä kääntyy kuiskuttelemaan museoassistentin kanssa.



Mulla on ollut tosi kivaa täällä museossa! Tää on särmikäs paikka ja olis hauskaa jäädä tänne! Mitenhän se onnistuis?





Kuule, minulla on idea! Voit jäädä museon perusnäyttelyyn rekvisiitaksi! Perusnäyttelyssä on eräs oranssi nappi, josta pääset kuuntelemaan hienon tarinan, joka ehkä kiinnostaa sinua.


Rekvisiitta ei ole museon kokoelmaan kuuluva esine, vaan se on hankittu museoon tunnelman luojaksi tai opetusmateriaaliksi.



Joo, kuulostaa tosi hauskalta! En kyllä ihan tajua, mitä se reksin viitta oikeen meinaa… Mutta ei kun menoksi! Heippa ja kuulemisiin!






Päkä saapuu perusnäyttelyyn ja huomaa suuren oranssin napin. Hän painaa sitä ja yllättyy kuulemastaan tarinasta!







Tehtävää



1. KLIKKAA oranssia nappia ja kuuntele, mitä Päkälle nyt kuuluu!

2. Museotyö on jatkuvaa valintojen tekoa. Pohdi, minkälaista olisi valita museoon kaikkein suomalaisin esine!